Kaksoiskäyttörahoitus: puolustusteollisuus avaa PK-yrityksille uuden kasvusuunnan
Kaksoiskäyttörahoitus avaa PK-yrityksille väylän puolustus- ja turvallisuusmarkkinoille. Artikkelissa käydään läpi elinvoimakeskusten ReArm-rahoitus, Business Finlandin T&K-rahoitus ja Defense and Digital Resilience -ohjelma sekä Euroopan puolustusrahasto EDF summineen ja hakuaikoineen.

Kaksoiskäyttörahoitus: puolustusteollisuus avaa PK-yrityksille uuden kasvusuunnan
Kaksoiskäyttörahoitus on vuonna 2026 yksi nopeimmin kasvavista yritysrahoituksen alueista Suomessa. Kaksoiskäytöllä tarkoitetaan tuotetta, palvelua tai teknologiaa, joka soveltuu siviilikäytön ohella myös puolustuksen ja turvallisuuden tarpeisiin. Useilla suomalaisilla PK-yrityksillä on jo olemassa tällainen ratkaisu tai kehitteillä oleva konsepti, mutta kaksoiskäyttöpotentiaalia ei ole vielä tunnistettu. Juuri näille yrityksille on nyt tarjolla merkittävää julkista rahoitusta sekä kansallisista että EU-tason instrumenteista.
Novus Victoria toimii siltana pohjoismaisten puolustus-, kaksoiskäyttö- ja deep tech -yritysten (syväteknologia) sekä julkisten rahoitusinstrumenttien ja yksityisten pääomasijoittajien välillä. Autamme yrityksiä tunnistamaan oikeat rahoituslähteet, rakentamaan rahoituskelpoiset hankkeet ja viemään ne läpi hakuprosessin aina rahoituspäätökseen ja raportointiin asti.
Mitä kaksoiskäyttö tarkoittaa ja kenelle rahoitus sopii?
Kaksoiskäyttöinen tuote palvelee kahta markkinaa samanaikaisesti. Esimerkiksi anturiteknologia, tilannekuvajärjestelmä, energiaratkaisu, logistiikkaohjelmisto tai materiaali-innovaatio voi olla kehitetty siviilimarkkinoille, mutta sama teknologia vastaa myös puolustuksen ja huoltovarmuuden tarpeisiin.
Olennaista on, että aikaisempaa puolustusalan taustaa ei välttämättä tarvita. Siviilikäyttöön kehitetty teknologia voi avata pääsyn sekä puolustussektorin kysyntään että sitä tukevaan julkiseen rahoitukseen. Rahoitusta on tarjolla sekä yrityksille, joilla on jo markkinoilla oleva tuote, että niille, jotka kehittävät kokonaan uutta ratkaisua. Molemmissa tapauksissa rahoitus kohdennetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä tuotannollisiin valmiuksiin.
ReArm-rahoitus: elinvoimakeskusten kehittämisavustus kaksoiskäyttöön
Elinvoimakeskusten ReArm-rahoitus on vuoden 2026 merkittävin uusi avaus kaksoiskäyttöyrityksille. Kyseessä on yrityksen kehittämisavustus, joka on haettavissa jatkuvana hakuna 15.4.–31.10.2026. Rahoitus toteutetaan EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman uuden toimintalinjan kautta, jonka nimi on Kaksikäyttöistä tuotantoa edistävä Suomi. Kokonaisuutta koordinoi valtakunnallinen johtoryhmä ja vastuuministeriönä toimii puolustusministeriö. Kokonaisuuden taustalla on rakennerahasto-ohjelmaan tehty 300 miljoonan euron uudelleenkohdistus puolustusvalmiuksien vahvistamiseksi.
Rahoitusta myöntävät elinvoimakeskukset ja haku on valtakunnallinen. Hakemus jätetään EURA2021-järjestelmässä ennen hankkeen aloittamista. Pienin myönnettävä avustus on 10 000 euroa, mikä tarkoittaa käytännössä vähintään noin 20 000 euron hankekokoa. Kehittämistoimenpiteiden avustus myönnetään de minimis -tukena, jolloin yrityskohtainen enimmäismäärä on 300 000 euroa kolmen vuoden jaksolla. Enimmäismäärään lasketaan mukaan yrityksen ja sen konsernin kaikki aiemmat de minimis -tuet, joten käytettävissä oleva summa on aina yrityskohtainen. Suurimmillaan ReArm mahdollistaa noin 600 000 euron kehittämishankkeen, josta avustus kattaa puolet.
Rahoitettavilta hankkeilta odotetaan tuotantomenetelmien, prosessien ja toimituskyvyn merkittävää kehittymistä sekä nopeaa siirtymistä tuotantoon. Ajantasaiset tiedot löytyvät Turvallinen Suomi -teeman hakuilmoituksesta.
Business Finland: T&K-rahoitus ja Defense and Digital Resilience
Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoitus on jatkuvasti haettavissa, ja se muodostaa monelle kaksoiskäyttöyritykselle kehitystyön rungon. Business Finlandin Defense and Digital Resilience -ohjelma (2024–2028) kokoaa puolustuksen, kriittisen infrastruktuurin ja digitaalisen turvallisuuden rahoitus- ja verkottumispalvelut yhteen, ja sen rahoitustavoite on 120 miljoonaa euroa. Kansallinen rahoitus vauhdittaa varhaista tuotekehitystä, kun taas EU-instrumentit tuovat mittakaavaa ja kansainvälistä ulottuvuutta. Usein paras lopputulos syntyy näiden yhdistelmästä.
Euroopan puolustusrahasto EDF: miten PK-yritys pääsee mukaan?
Euroopan puolustusrahasto (EDF) on EU:n keskeisin puolustuksen T&K-rahoitusohjelma, jonka budjetti kaudelle 2021–2027 on 7,3 miljardia euroa. Vuoden 2026 haku avautui 11.2.2026 ja sulkeutuu 29.9.2026, ja komission rahoituspäätökset julkaistaan huhtikuussa 2027.
EDF-hankkeet toteutetaan konsortioina, joissa on vähintään kolme toimijaa kolmesta EU-jäsenmaasta tai Norjasta. Tutkimushankkeet voidaan rahoittaa täysimääräisesti, kun taas kehittämishankkeissa edellytetään kansallista lisärahoitusta. Suomessa Business Finland tarjoaa täydentävää kansallista vastinrahoitusta ja vastaa EDF-yritysneuvonnasta, ja hanke-ehdotusten kansallinen tuki haetaan puolustusministeriön kautta. Työohjelmat sisältävät myös erikseen PK- ja startup-yrityksille suunnattuja hakuja, joten konsortioon pääsy ei edellytä suuryrityksen asemaa.
Muut EU- ja kansainväliset instrumentit
EDF:n rinnalla kaksoiskäyttöyrityksille ovat relevantteja EIC Accelerator (avustus ja oman pääoman ehtoinen rahoitus läpimurtoteknologioille), Eureka- ja Eurostars-ohjelmat jäsenmaiden välisiin tutkimushankkeisiin sekä NATO DIANA, kaksoiskäyttöisen syväteknologian kiihdytys- ja rahoitusohjelma. Oikea instrumentti riippuu yrityksen kehitysvaiheesta, teknologian kypsyydestä ja kansainvälistymissuunnitelmasta.
Miten yritys tunnistaa oman kaksoiskäyttöpotentiaalinsa?
Kaksoiskäyttöpotentiaali jää usein tunnistamatta, koska yritys tarkastelee tuotettaan vain nykyisen asiakaskuntansa kautta. Hyviä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi teknologian merkitys huoltovarmuudelle, soveltuvuus vaativiin olosuhteisiin, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen tai tilannekuvan ja päätöksenteon tukeminen.
Toimialan luonteen vuoksi hankkeen rakentaminen vaatii sekä rahoituksen että puolustus- ja turvallisuusympäristön ymmärrystä: huoltovarmuuden, kaksoiskäyttöluokittelun, vientivalvonnan ja turvallisuusluokitellun kehitystyön reunaehdot vaikuttavat sekä rahoituksen ehtoihin että hankkeen strategiseen asemointiin. Kun yrityksen konsepti kytketään osaksi kansallista ja eurooppalaista puolustuksen ja huoltovarmuuden kokonaisuutta, se on usein ratkaiseva ero, jolla rahoitettava projekti menestyy.
Näin etenemme
Palvelumme kattaa koko rahoitusprosessin ideasta jatkorahoitukseen. Rahoituskartoituksessa tunnistamme yritykselle sopivimmat kansalliset ja EU-instrumentit sekä realistisen aikataulun. Sen jälkeen rakennamme hankkeen yhdessä yrityksen kanssa ja varmistamme, että sen tutkimus- ja kehityssisältö vastaa rahoituksen edellytyksiä. Laadimme hakemuksen ja budjetin yhteistyössä niin, että kokonaisuus kestää sekä teknisen että strategisen arvioinnin. Rahoituspäätöksen jälkeen tuemme raportoinnissa ja seuraavien rahoituskierrosten suunnittelussa.
Kaksoiskäyttö on monelle PK-yritykselle merkittävä, vielä hyödyntämätön kasvusuunta ja väylä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen. Ota yhteyttä, niin arvioimme yhdessä, mihin instrumenttiin yrityksesi hanke kannattaa kohdentaa juuri nyt.
Ota yhteyttä ja varaa tapaaminen.