Yrittäjä, ärsyttääkö rahoitusbyrokratia? Et ole yksin. Suomessa on kymmeniä yritysrahoituksen muotoja: avustuksia, lainoja, takauksia ja sijoituksia, ja jokaisella on omat ehtonsa, hakuaikansa ja erityispiirteensä, joiden luovimiseen tarvitaan aikaa ja erityisosaamista. Tämä opas kokoaa ne yhteen: mitä yritysrahoitusta on tarjolla vuosina 2026–2027, mikä sopii millekin yritykselle ja miten saat rahan liikkeelle ilman, että byrokratia syö viikkosi.
Yritysrahoituksessa onnistuminen ei ole tuuria. Se on oikeiden rahoituslähteiden yhdistämistä oikeassa järjestyksessä. Ja juuri siinä me olemme hyviä.
Lyhyesti: mitä yritysrahoitus on ja mistä sitä saa?
Yritysrahoitus tarkoittaa kaikkea rahaa, jolla yritys rahoittaa perustamisen, kasvun, investoinnit, tuotekehityksen ja kansainvälistymisen. Se jakautuu neljään päälähteeseen: omaan pääomaan, vieraaseen pääomaan (lainat ja takaukset), julkiseen tukeen (avustukset) ja sijoittajien rahoitukseen (oman tai vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset).
Suomessa tärkeimmät julkiset yritysrahoittajat vuosina 2026–2027 ovat:
- Business Finland – tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus sekä Sprint-avustus kasvuyrityksille.
- Elinvoimakeskukset (entiset ELY-keskukset) – yrityksen kehittämisavustus pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin.
- Finnvera – lainat, takaukset ja viennin rahoitus.
- Suomen Teollisuussijoitus (Tesi) – pääomasijoitukset yhdessä rahoituskierrosten yhteydessä.
- EU – avustukset, lainat ja pääomasijoitukset suoraan tai kansallisten rahoittajien kautta.
Paras tulos syntyy yhdistämällä julkinen ja yksityinen rahoitus samaan suunnitelmaan. Silloin yrityksen omaa rahaa sitoutuu vähemmän ja hanke etenee nopeammin.
Yritysrahoituksen neljä perusmuotoa
Jokainen rahoitusratkaisu koostuu samoista rakennuspalikoista. Niiden ero on siinä, maksetaanko raha takaisin, viekö se omistusta ja mitä rahoittaja vaatii vastineeksi.
| Rahoitusmuoto | Esimerkkejä | Maksetaanko takaisin? | Viekö omistusta? | Sopii erityisesti |
|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma | Osakepääoma, omistajien sijoitukset, tulorahoitus | Ei | Ei (omistajat itse) | Perustaksi kaikelle muulle rahoitukselle |
| Vieras pääoma | Pankkilaina, Finnveran laina ja takaus, tililimiitti | Kyllä | Ei | Investointeihin ja käyttöpääomaan |
| Julkinen tuki | Business Finlandin ja elinvoimakeskusten avustukset, EU-avustukset | Ei | Ei | Kehitys-, innovaatio- ja kasvuhankkeisiin |
| Sijoittajien pääoma | Enkeli- ja pääomasijoittajat (osakesijoitus tai pääomalaina), säätiöt | Osakesijoitus ei, pääomalaina kyllä | Osakesijoitus kyllä, pääomalaina ei | Nopeaan, skaalautuvaan kasvuun |
Miksi yhdistelmä voittaa yksittäisen rahoituksen
Julkinen tuki kattaa harvoin koko hankkeen. Elinvoimakeskuksen kehittämisavustus voi kattaa kehittämistoimista enintään puolet ja Business Finlandin Sprint 75 % kustannuksista. Loppuosa rahoitetaan omalla pääomalla, lainalla tai sijoituksella. Rahoittajat myös katsovat toisiaan: pankki luottaa helpommin yritykseen, joka on saanut julkisen avustuksen, ja julkinen rahoittaja yritykseen, jolla on yksityisiä sijoittajia.
Tämä on Novuksen erityisosaamista: emme ole pelkkä julkisen rahoituksen hakemuskonsultti, vaan yhdistämme julkisen ja yksityisen rahoituskentän samaan ratkaisuun.
Yritysrahoitus elinkaaren vaiheittain
Oikea rahoitus riippuu siitä, missä vaiheessa yritys on. Perustamisvaiheessa rahoitus nojaa omaan pääomaan ja lainaan, tuotekehityksessä avustuksiin ja enkelisijoittajiin, ja kasvuvaiheessa isompiin kehittämis- ja investointirahoituksiin.
Uuden yrityksen rahoituksesta kerromme tarkemmin oppaassa Rahoitus uudelle yritykselle: mistä aloittaa? ja kasvuvaiheesta artikkelissa Kasvurahoitus yritykselle.
Julkinen yritysrahoitus ja yritystuet 2026–2027
Julkisen yritysrahoituksen kenttä muuttui vuoden 2026 alussa enemmän kuin vuosiin. ELY-keskusten yrityspalvelut siirtyivät elinvoimakeskuksiin, ja Business Finland painotti rahoituksensa entistä vahvemmin tutkimukseen ja kehitykseen. Moni tuttu instrumentti poistui ja uusia tuli tilalle. Siksi vanhoihin ohjeisiin nojaava hakemus voi kaatua jo lähtöviivalla.
Business Finland: tutkimus, kehitys ja kasvu
Business Finland on Suomen innovaatiorahoittaja. Vuodesta 2026 sen painopiste on tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja isommissa kehitysharppauksissa. Samalla esimerkiksi Tempo, Market Explorer ja Exhibition Explorer poistuivat valikoimasta, mutta kokonaisrahoitus vuodelle 2026 kasvoi 85 miljoonalla eurolla (Grants (avautuu toiselle sivustolle)).
- Sprint-avustus – 75 000–100 000 € alle 5-vuotiaille innovatiivisille yrityksille ja vakiintuneille yrityksille, jotka tekevät merkittävän suunnanmuutoksen uuden innovaation avulla. Kattaa 75 % kustannuksista ja edellyttää vähintään 50 000 € oman pääoman ehtoisia sijoituksia (Business Finland (avautuu toiselle sivustolle)).
- T&K-rahoitus – avustuksia ja lainoja tuotteiden, palveluiden ja menetelmien kehittämiseen. Markkinaselvityksiä ja kansainvälistymisen valmistelua voi sisällyttää osaksi T&K-projektia.
- Yhteishankkeet ja ekosysteemit – Co-Innovation, Research to Business ja veturiyritysten ekosysteemit tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Lue lisää: Business Finland rahoitus – täydellinen opas
Elinvoimakeskukset: kehittämisavustus pk-yrityksille
Elinvoimakeskusten yrityksen kehittämisavustus (avautuu toiselle sivustolle) on harkinnanvarainen avustus pk-yritysten merkittäviin kehittämishankkeisiin ja investointeihin.
- Kehittämistoimenpiteissä tukitaso on enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista ja kertakorvaushankkeissa enintään 60 %.
- Investoinneissa tukitaso on 10–40 % yrityksen koosta ja sijainnista riippuen.
- Pienin myönnettävä avustus on pääsääntöisesti 10 000 €.
- Vuonna 2026 elinvoimakeskukset avasivat lisäksi kansallisen T&K-rahoituksen haun kotimarkkinoilla vielä toimiville, kasvuhakuisille pk-yrityksille sekä valtakunnallisen haun vähintään 10 M€ investoinneille (Elinvoimakeskus Keski-Suomi (avautuu toiselle sivustolle)).
Puolustus- ja kaksikäyttöteknologiaa kehittäville tai valmistaville pk-yrityksille elinvoimakeskukset myöntävät lisäksi ReArm-rahoitusta, joka on alan tärkein kansallisesti haettava rahoitus. Hakuajat ja painotukset vaihtelevat alueittain, joten oman alueen rahoituslinjaus on aina tarkistettava ennen hakemista.
Lue lisää: Elinvoimakeskus rahoitus yrityksille
Finnvera: lainat, takaukset ja viennin rahoitus
Valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera (avautuu toiselle sivustolle) rahoittaa yritystoiminnan alkua, kasvua ja kansainvälistymistä sekä suojaa viennin riskeiltä. Finnveran rahoitus täydentää pankkia: se kantaa riskiä, jota pankki ei yksin ota.
- Takaukset pankkilainoille, kuten alkutakaus ja Finnvera-takaus.
- Lainat investointeihin ja käyttöpääomaan, mukaan lukien 20 000–50 000 € laina mikroyrityksen kasvuun, jota voivat hakea myös aloittavat yritykset (Finnvera (avautuu toiselle sivustolle)).
- Viennin rahoitus ja vientitakuut kansainvälisille kaupoille.
Lue lisää: Finnvera rahoitus – lainat, takaukset ja ratkaisut
Suomen Teollisuussijoitus (Tesi): pääomaa rahastojen kautta
Tesi edistää pääomasijoittamisella suomalaisten yritysten kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä (TEM (avautuu toiselle sivustolle)). Se sijoittaa pääosin rahastojen kautta, joten yritykselle Tesi näkyy useimmiten yksityisen pääomasijoittajan rinnalla.
EU-rahoitus: avustuksia, lainoja ja pääomaa
EU (avautuu toiselle sivustolle) tarjoaa avustuksia, kansallisesti hallinnoituja tukia, lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia. Noin 70 % EU-ohjelmista hallinnoidaan yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa, esimerkiksi elinvoimakeskusten kehittämisavustukset rahoitetaan osin EU:n aluekehitysrahastosta. Suoraan komissiolta haettavat ohjelmat, kuten Horisontti Eurooppa, sopivat erityisesti kunnianhimoisiin innovaatio- ja konsortiohankkeisiin.
Lue lisää: EU-rahoitus yrityksille
Yksityinen yritysrahoitus
Julkinen rahoitus harvoin riittää yksin. Yksityinen rahoitus täydentää sitä, ja monet julkiset instrumentit jopa edellyttävät sitä.
Pankit
Pankkilaina on yhä yleisin tapa rahoittaa investoinnit ja käyttöpääoma. Pankki arvioi kassavirtaa, vakuuksia ja yrityksen historiaa. Kun vakuudet eivät riitä, Finnveran takaus voi ratkaista tilanteen.
Enkelisijoittajat
Enkelisijoittajat ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat omaa pääomaansa varhaisen vaiheen yrityksiin ja tuovat usein mukanaan osaamista ja verkostoja. Enkelisijoitus on usein ensimmäinen ulkopuolinen oma pääoma, joka avaa oven julkiseen rahoitukseen.
Pääomasijoittajat (Venture Capital ja Private Equity)
Venture capital -rahastot sijoittavat nopeasti kasvaviin, skaalautuviin yrityksiin. Private equity -sijoittajat taas kehittävät vakiintuneita yrityksiä, esimerkiksi yritysjärjestelyissä tai sukupolvenvaihdoksissa. Molemmat sijoittavat omistusta vastaan.
Säätiöt ja muut rahoittajat
Säätiöt rahoittavat erityisesti tutkimukseen, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä hankkeita. Ne ovat usein aliarvostettu rahoituslähde, joka täydentää julkista rahoitusta hyvin.
Lue lisää: Yksityiset rahoittajat
Yritystuen pelisäännöt: mitä jokaisen hakijan pitää tietää
Julkinen yritystuki on EU:n valtiontukisääntelyn alaista. Säännöt kuulostavat byrokraattisilta, koska ne ovat sitä, mutta niiden ohittaminen voi maksaa koko tuen.
De minimis -tuki ja sen 300 000 euron raja
Suuri osa pk-yritysten avustuksista, kuten Business Finlandin Sprint, myönnetään de minimis eli vähämerkityksisenä tukena. Yritys voi saada de minimis -tukea enintään 300 000 euroa kolmen vuoden aikana, ja samaan konserniin kuuluvien yritysten tuet lasketaan yhteen (TEM: Opas de minimis -tuista (avautuu toiselle sivustolle)). Hakemuksessa on ilmoitettava kaikki aiemmin saadut de minimis -tuet.
Tukien kasautuminen
Samaan hankkeeseen ja samoihin kustannuksiin ei voi yleensä saada tukea useasta lähteestä niin, että enimmäistukitaso ylittyy. Rahoitusten yhdistäminen onnistuu kyllä, kunhan eri rahoitukset kohdistetaan eri kustannuksiin tai eri vaiheisiin oikein. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä suunnitella rahoitus kokonaisuutena.
Hyväksyttävät kustannukset alkavat hakemuksesta
Julkisissa avustuksissa kustannukset hyväksytään yleensä aikaisintaan siitä päivästä, kun hakemus on jätetty. Jos kone ostetaan tai konsultti palkataan ennen hakemusta, kulu jää todennäköisesti tuen ulkopuolelle.
Takaisinperintä
Avustus voidaan periä takaisin, jos sitä käytetään muuhun kuin hyväksyttyyn tarkoitukseen, raportointi laiminlyödään tai hakemuksessa on annettu virheellisiä tietoja. Takaisinperintä on yksi yrittäjien yleisimmistä huolista, ja suurin osa siitä on vältettävissä huolellisella projektikirjanpidolla ja raportoinnilla.
Rahoituksen hakeminen vaihe vaiheelta
Onnistunut rahoitushakemus syntyy samassa järjestyksessä riippumatta siitä, haetaanko 10 000 euron avustusta vai miljoonan euron investointirahoitusta.
- Kartoita tarve ja tavoite. Mitä hanke tavoittelee, paljonko se maksaa ja millä aikataululla? Mikä on hankkeen vaikutus liikevaihtoon, vientiin tai työpaikkoihin?
- Valitse rahoituslähteet ja yhdistelmä. Mitkä rahoittajat sopivat hankkeeseen, ja miten ne yhdistetään ilman kasautumisongelmia?
- Rakenna rahoitussuunnitelma. Budjetti kustannuslajeittain, kassavirtaennuste ja oman rahoituksen osuus.
- Laadi hakemus rahoittajan kielellä. Jokainen rahoittaja arvioi eri asioita: Business Finland innovatiivisuutta ja kansainvälistä kasvua, elinvoimakeskus kehittämisen merkittävyyttä, Finnvera takaisinmaksukykyä.
- Jätä hakemus ennen kuin kustannuksia syntyy. Ja varaudu täydennyspyyntöihin.
- Toteuta ja raportoi. Projektikirjanpito, väliraportit ja loppuraportti ratkaisevat, saatko koko tuen maksuun.
- Suunnittele jatkorahoitus. Hyvin toteutettu hanke on paras pohja seuraavalle rahoitukselle.
Novus hoitaa vaiheet 1–6 puolestasi avaimet käteen -periaatteella ja suunnittelee kanssasi myös vaiheen 7.
Yritysrahoitus toimialoittain
Rahoituksen perusperiaatteet ovat samat kaikille, mutta painotukset vaihtelevat toimialan mukaan. Asiakkaitamme on teollisuudesta, rakentamisesta, kuljetuksesta, ohjelmistoista, ympäristöteknologiasta ja palvelualoilta.
| Toimiala | Tyypillinen rahoitustarve | Rahoittajat, jotka kannattaa selvittää ensin |
|---|---|---|
| ICT ja SaaS | Tuotekehitys, kansainvälinen kasvu, rekrytoinnit | Business Finland (Sprint, T&K), enkeli- ja VC-sijoittajat |
| Cleantech ja ympäristöteknologia | Pilotit, demonstraatiot, tuotantoinvestoinnit | Business Finland, elinvoimakeskus, EU-ohjelmat, TEM:n energiatuet |
| Terveysteknologia | Tuotekehitys, kliininen validointi, sertifiointi | Business Finland, EU-ohjelmat, pääomasijoittajat |
| Puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologia | T&K, tuotannon skaalaus, vienti | EU:n puolustusrahasto, Rearm-rahoitus, Business Finland, Finnvera |
| Teollisuus ja valmistus | Kone- ja laiteinvestoinnit, automaatio, vienti | Elinvoimakeskus, Finnvera, pankki |
| Rakentaminen, kuljetus ja palvelut | Investoinnit, digitalisaatio, kasvu | Elinvoimakeskus, Finnvera, pankki |
Huom. Kalatalouden ja maatalouden yrityksille on omat tukijärjestelmänsä, eikä tämä opas käsittele niitä.
Toimialakohtaiset oppaat (tulossa): ICT- ja SaaS-startupin rahoitusopas · Cleantech-yrityksen julkinen rahoitus · Terveysteknologian rahoitusopas · Puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologian rahoitus
5 yleisintä virhettä yritysrahoituksessa
- Kustannuksia aloitetaan kerryttämään ennen hakemusta. Ennen hakemuksen jättämistä tehdyt hankinnat jäävät pääosin hankkeen ulkopuolelle ja voivat pahimmillaan tehdä hankkeesta kelvottoman julkiseen rahoitukseen.
- Hanke on liian tavallinen. Avustuksella ei rahoiteta normaalia liiketoimintaa. Hankkeen on oltava tavanomaisesta poikkeava kehitysaskel.
- Omarahoitus unohtuu. Lähes jokainen rahoittaja edellyttää omaa osuutta ja on tärkeää osata viranomaisten vaatimukset liittyen omarahoituksen osoittamiseen hakemusvaiheessa.
- Rahoitukset haetaan erikseen ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Yksi yleisin tapa menettää mahdollisuuksia julkisessa rahoituksessa on huono suunnitelma. Me laadimme kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka maksimoi avustukset yrityksellesi.
- Raportointi laiminlyödään. Puutteellinen projektikirjanpito on yleisin syy maksatusongelmiin ja takaisinperintään. Me hoidamme raportoinnin ammattitaitoisesti ja ilman kalliita prosessivirheitä.
Kaikki viisi ovat vältettävissä ja juuri ne me hoidamme puolestasi.
Novus: rahoituksen avaimet käteen
Tarvitsetko rahoitusta? Me järjestämme kaiken siihen liittyvän.
Novus Victoria on liiketoimintaa ymmärtävä rahoituskumppani pk- ja kasvuyrityksille. Julkinen rahoitus on keihäänkärkemme, mutta kauttamme saat osaamisen ja verkoston myös pääomasijoituksiin tai kilpailukykyisiin lainoihin. Yhdistämme julkisen ja yksityisen rahoituskentän, eli avustukset, lainat ja pääoman EU-tasolle asti, yhdeksi ratkaisuksi, joka sopii juuri sinun yrityksellesi.
Mitä saat:
- Kokonaisvaltaisen rahoituskartoituksen – kaikki sinulle sopivat rahoituslähteet yhdellä kertaa.
- Rahoitussuunnitelman ja hakemukset – selkeän suunnitelman vuosiksi eteenpäin ja täydelliset hakemukset jokaiselle rahoittajalle ehtoja noudattaen.
- Byrokratian hoidon – yhteydenpidon rahoittajiin, täydennykset sekä raportoinnin ja viranomaisviestinnän.
- Sparrauksen kasvuun – kehittämisen suunnittelu, sillä tavoitteenamme on olla mukana asiakasyrityksen matkassa alkuvaiheesta kansainvälistymiseen tai exitiin.
Sinun ei tarvitse olla hakenut rahoitusta koskaan aiemmin. Ja jos olet kokenut yrittäjä tai ammattijohtaja, saat meiltä osaamisen ja verkoston, joita et muualta löydä.
Lukuina: yli 1 000 yritysasiakasta, yli 500M € haettuja rahoituksia ja 93 % asiakastyytyväisyys vuonna 2025 (Novus Victoria). Lisäksi asiakkaillamme on 100 % tyytyväisyystakuu.
Yksinkertaistettuna: me tarjoamme rahaa ja vaivattomuutta. Sinä keskityt liiketoimintaan.
Varaa maksuton 30 minuutin rahoituskartoitus →
Usein kysytyt kysymykset yritysrahoituksesta
Mitä yritysrahoitus tarkoittaa?
Yritysrahoitus on kaikkea rahaa, jolla yritys rahoittaa toimintaansa, kasvuaan ja investointejaan. Se koostuu omasta pääomasta, vieraasta pääomasta (laina/velkarahoitus) ja takauksista, julkisista avustuksista sekä yksityisten sijoittajien tekemistä sijoituksista, jotka voivat lukeutua joko yrityksen omaan tai vieraaseen pääomaan.
Mistä pk-yritys saa julkista rahoitusta vuonna 2026?
Tärkeimmät julkiset rahoittajat ovat Business Finland, elinvoimakeskukset, Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus ja EU. Elinvoimakeskukset hoitavat vuodesta 2026 alkaen entisten ELY-keskusten yritysrahoituksen.
Paljonko yritystukea voi saada?
Se riippuu instrumentista. Elinvoimakeskuksen kehittämisavustus voi kattaa kehittämistoimista enintään 50 % ja investoinneista 10–40 %. Business Finlandin Sprint on 75 000–100 000 €. Tuet myönnetään erilaisista kiintiöistä, joista tunnetuin on varmasti “De minimis”-kiintiö. De minimis -tukea yritys voi saada enintään 300 000 € kolmen vuoden aikana.
On kuitenkin olemassa tukimuotoja, joissa yritys voi saada jopa miljoonia tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin.
Mikä korvasi ELY-keskuksen yritysrahoituksen?
Vuoden 2026 alusta ELY-keskusten yrityspalvelut ja yrityksen kehittämisavustus siirtyivät elinvoimakeskuksiin. Avustuksen perusperiaatteet säilyivät, mutta hakuajat ja alueelliset linjaukset kannattaa tarkistaa.
Voiko julkisia tukia yhdistää?
Voi, kunhan samoihin kustannuksiin ei kohdistu tukea yli sallitun enimmäistason. Yhdistelmä kannattaa suunnitella kokonaisuutena, jotta eri rahoitukset kohdistuvat oikeisiin kustannuksiin.
Kuinka kauan rahoituksen hakeminen kestää?
Käsittelyajat vaihtelevat rahoittajan ja instrumentin mukaan muutamasta viikosta kuukausiin. Valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, koska kustannukset hyväksytään yleensä vasta hakemuksen jättämisestä alkaen.
Kannattaako yritysrahoituksen hakemisessa käyttää asiantuntijaa?
Kannattaa, jos haluat onnistua, säästää aikaa ja maksimoida rahoituksen. Asiantuntija tuntee ajantasaiset ehdot, osaa yhdistää rahoituslähteet ja kirjoittaa hakemuksen rahoittajan kriteerien mukaan. Novus hoitaa koko prosessin avaimet käteen.









